Arthropoda eli niveljalkaiset muodostavat yli 80 % nykyään elävistä eläinlajeista. Niveljalkaisia ovat mm. hämähäkkieläimet, äyriäiset, hyönteiset ja tuhatjalkaiset. Arthropodaan kuuluvia lajeja on yli miljoona. Yleensä he lisääntyvät suvullisesti. Myös vesikirput ovat niveljalkaisia. Ja rapu. Ja Sarvijaakko. Ja punkki.
Tarhamehiläinen eli kesymehiläinen (Apis mellifera) on mesipistiäisiin lukeutuva hyönteislaji. Se elää pesissään yhdyskunnissa, joihin kuuluu kuningatar sekä kuhnureita ja kymmeniä tuhansia työmehiläisiä.
Työmehiläinen on 9−10 millimetriä pitkä. Kuningatar on pesän suurin mehiläinen ja elää useita vuosia. Se munii munia, joista kehittyviä toukkia työmehiläiset ruokkivat kukista keräämällään siitepölyllä sekä medestä valmistamallaan hunajalla ja ruokamehulla.
Mehiläispesistä kerätään erilaisia mehiläistuotteita kuten hunajaa ja mehiläisvahaa. Mehiläiset ovat myös hyvin tärkeitä pölyttäjiä.
Tarhamehiläisen luontainen levinneisyysalue ulottuu Skandinavian eteläosiin. Suomessa tarhamehiläinen esiintyy käytännössä ainoastaan tarhattuna. Lajissa on 25 nimettyä rotua, jotka eroavat toisistaan luontaisen sopeutumisen sekä jalostuksen seurauksena.
Maailman mehiläiskannat ovat kärsineet 1990-luvun puolivälistä alkaneesta mehiläiskadosta, jonka syyksi on epäilty viruksia, sieniä ja torjunta-aineita. (lähde Wikipedia)
Ristihämähäkki eli aitoristihämähäkki (Araneus diadematus) on ristihämähäkkien(Araneidae) heimon tunnetuin laji. Se on saanut nimensä selässään olevasta valkoisesta ristikuviosta. Lajin väritys vaihtelee yksilöittäin oljenvärisestä oranssiin ja tummanruskeaan. Ristihämähäkin kansanomainen nimitys ristilukki on harhaanjohtava, sillä laji ei kuulu lukkeihin eikä ole niille läheistä sukua. Ristihämähäkin koko on 7–18 mm. Naaras on koirasta huomattavasti suurempi.
Ristihämähäkki on yleinen Länsi-Euroopassa, ja Suomessakin sitä tavataan lähes koko maassa. Sitä esiintyy myös osissa Pohjois-Amerikkaa. Ristihämähäkki saalistaa pyyntiverkolla, jonka keskellä tai välittömässä läheisyydessä se odottaa saalista, joskus vuorokaudenkin kerrallaan. Kun saalis tarttuu verkkoon, hämähäkki tunnistaa pyristelyn tuntolankaa pitkin ja rientää heti sen kimppuun. Joskus ristihämähäkki paketoi saaliin seittiin ja raahaa sen takajaloillaan sivuun kiinnittäen sen yhteen tukilangoista odottamaan suurempaa nälkää.
Ristihämähäkit parittelevat loppukesästä. Naaras munii 200–300 munaa kotelossa esimerkiksi kaarnanrakoseen. Kuoriutuneet poikaset ovat keltaisia ja niillä on takaruumiissa musta täplä. (lähde Wikipedia)
Hevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen eli metsähevosmuurahainen(Camponotus herculeanus) on suurin muurahaislaji Suomessa. Sen pituus vaihtelee 6−18 millimetriin. Hevosmuurahaiset eivät syö puuta, mutta ne kaivavat siihen käytäviään. Nämä muurahaiset asuvat tavallisesti havupuiden sisällä (sekä elävien, että kuolleiden). Saattaa vaurioittaa puutalojen rakenteita, mutta vauriot jäävät yleensä pariin hirsimetriin.
Aitohevosmuurahaista esiintyy koko maassa. Etelä-Suomessa esiintyy lisäksi harvinaisena punahevosmuurahainen (Camponotus ligniperda) ja aivan lounaisimmassa ja kaakkoisimmassa kulmassa on tavattu mustahevosmuurahainen(Camponotus vagus). (lähde Wikipedia)
Metsäsittiäinen (Geotrupes stercorosus tai Anoplotrupes stercorosus) on lehtisarvisten heimoon (Scarabaeidae) ja sittiäisiin kuuluva kovakuoriaislaji.
Metsäsittiäinen on 16 millimetrin pituinen. Se on siniseen vivahtava kiiltävän musta. Se muistuttaa isosittiäistä.
Metsäsittiäinen esiintyy koko Suomessa.
Metsäsittiäiselle kelpaa ravinnoksi kasvinsyöjäeläinten lannan lisäksi myös sekasyöjien lanta, sienet ja raadot. Se kaivaa lantakasan alle onkalon, johon se munii ja vie lantaa kuoriutuvien toukkien ravinnoksi. (lähde Wikipedia)
Huonekärpänen (Musca domestica) on yleinen noin senttimetrin kokoinen sisätiloissa viihtyvä kärpäslaji. Se pilaa ulostuksillaan ruokia ja viihtyy pilaantuvien jätteiden äärellä. Huonekärpänen on aikaisemmin ollut pahamaineinen tautien levittäjä. Kärpäsellä on suuret, lähes koko pään peittävät silmät, joten sitä on vaikea saada kiinni. Kärpänen munii mielellään pilaantuvaan jätteeseen, esimerkiksi huonosti hoidettuihin komposteihin ja käymälöihin. Kärpäsen elinikä on 2–4 viikkoa.
Kärpäsen paino on noin 12 milligrammaa ja suurin lentonopeus 7,2 kilometriä tunnissa. (lähde Wikipedia)
Ampiaiset ovat myrkkypistiäisiä (Aculeata). Niillä on myrkkypiikit, mutta toisin kuin mehiläiset, ne eivät yleensä kuole pistäessään uhriaan. Toisinaan myrkkypiikki voi kuitenkin jäädä ihoon kiinni, jolloin ampiainen kuolee. Yhdyskunta-ampiaiset tekevät pesänsä maan sisään tai puuhun. Ampiaisten toukat syövät toisia hyönteisiä ja työläiset lentävätkin etsimässä saalista, jonka ne tappavat vahvoilla leuoillaan. Aikuiset ampiaiset aterioivat kukkien medellä. Yhdyskunnasta talvehtii vain kuningatar, minkä vuoksi ampiaiset eivät kerää hunajaa pesän talviravinnoksi. (lähde Wikipedia)
Siniukonkorento (Aeshna juncea) on ukonkorentoihin kuuluva sudenkorento, jota elää lähes koko Euraasiassa.
Siniukonkorentoa elää laajalla alueella holarktisella alueella. Levinneisyysalue ulottuu Britanniasta Pohjois-Amerikkaan, jossa elää erillinen alalaji. Laji on Pohjois-Euroopassa, Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa yleinen ja laajalle levinnyt. Keski- ja Etelä-Euroopassa se on harvinaisempi ja elää lähinnä vuoristoissa. Siniukonkorentoa tavataan hyvin yleisenä koko Suomessa.
Laji elää miltei minkälaisissa vesistöissä hyvänsä. Suomessa tavallisimpia elinympäristöjä ovat järvenlahdet ja suolammet, joilla on paljon kasvillisuutta. (lähde Wikipedia)
Hevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen eli metsähevosmuurahainen(Camponotus herculeanus) on suurin muurahaislaji Suomessa. Sen pituus vaihtelee 6−18 millimetriin. Hevosmuurahaiset eivät syö puuta, mutta ne kaivavat siihen käytäviään. Nämä muurahaiset asuvat tavallisesti havupuiden sisällä (sekä elävien, että kuolleiden). Saattaa vaurioittaa puutalojen rakenteita, mutta vauriot jäävät yleensä pariin hirsimetriin.
Aitohevosmuurahaista esiintyy koko maassa. Etelä-Suomessa esiintyy lisäksi harvinaisena punahevosmuurahainen (Camponotus ligniperda) ja aivan lounaisimmassa ja kaakkoisimmassa kulmassa on tavattu mustahevosmuurahainen(Camponotus vagus). (lähde Wikipedia)